tiistai 17. toukokuuta 2011

Eurooppa tarvitsee parempia päättäjiä


EU on epädemokraattinen valtakeskittymä. EU ei toimi. Unionin päätöksentekojärjestelmä on mahdoton, eikä kukaan ymmärrä siitä mitään. EU haisee. Euro aiheuttaa vain ongelmia. EU:sta olisi parempi hankkiutua eroon.

Kritiikki Eurooppaa kohtaan on viime kuukausina vain yltynyt, eikä vähiten perus-Suomessa. Euroopassa kiistämättä onkin monenlaista ongelmaa. Vika ei kuitenkaan ole Euroopassa, vaan eurooppalaisissa päättäjissä. Näin ongelman kiteytti Tanskan entinen pääministeri, EU-parlamentin vasemmistoryhmän johtaja Poul Nyrup Rasmussen ETUCin kongressin toisen kokouspäivän paneelikeskustelussa.

Itseään fiksumpien kanssa on helppo olla samaa mieltä. Poul Nyrupin mukaan Euroopassa on lukuisia ongelmia, mutta niitä ei voi ratkaista ilman Eurooppaa. Finanssikriisin seuraukset, kilpailukyky, epätasa-arvoisuuden kasvu, siirtolaisuus, työehtojen polkeminen… Vaikeudet pitää kohdata eikä niitä pääse pakoon sulkemalla rajat tai silmät.

Ratkaisu löytyy Euroopasta. Ei sellaisesta, mitä unioni tällä hetkellä on, mutta sellaisesta Euroopasta, mikä sen pitäisi olla, Poul Nyrup sanoi. Hänellä oli myös selvästi suosikkinsa sosiaalisen Euroopan malliksi: Pohjoismaat.

Oppikirjataloustieteen mukaan suuri julkinen sektori jäykistää markkinoita ja heikentää kilpailukykyä. Pohjoismaissa julkiset sektorit ovat kooltaan maailman kärkeä, mutta kärkipäässä ne ovat kilpailukykyvertailuissakin, tanskalaispoliitikko muistutti.

Pohjoismainen malli on kieltämättä toiminut ja siitä sietäisi olla ylpeä. Ruotsalainen SAK:n sisarjärjestö LO:kaan ei turhia kainostele. ”The Swedish Model”, julistaa kissankokoisin kirjaimin LO-Sverigen ständi kongressin aulassa.


Viilataan ja leikataan, mutta mitä tilalle?

Valtavaksi paisunut, tehoton julkinen sektori on myös yksi kongressin isäntämaan Kreikan suurimmista ongelmista, muistutti eilen suomalaisporukalla tapaamamme Suomen Kreikan-suurlähetystön edustaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos. Maan hevoskuuriin kuuluukin julkisen puolen merkittävät leikkaukset. Lukuisia tarpeettomia ja päällekkäisiä laitoksia aiotaan lakkauttaa.

Samalla maan työttömyysluvut huikentelevat 15 prosentissa. Nuorten kohdalla luvut ovat kaksin–kolminkertaisia. Mitä tapahtuu, kun työpaikat julkisen sektorin alasajon myötä vähenevät entisestään eikä uusia ole yksityiselläkään puolella näköpiirissä? Etenkin koulutetut nuoret lähtevät hanakasti ulkomaille töihin. Samalla katoaa suuri määrä arvokasta pääomaa, ajattelevia aivoja ja osaavia käsipareja.

Miten aivovuoto vaikuttaa kilpailukykyyn? No, ei varmaan ainakaan myönteisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Terveisiä, kysymyksiä, kommentteja?